Mä olen nuoresta tytöstä asti kärsiny kuukautiskivuista ja mulle kerrottu (jopa terveydenhuollon henkilöstön taholta), että kyllä ne kuukautiskivut hellittää sitten, kun oot saanu lapsia. No, ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen ne kivut ehkä hellitti hetkeksi, mutta kuvioihin tulikin ovulaatiokivut (ja ne kuukautiskivut palasivat).
Tiiätkö ovulaatiokivut? Se hetki, kun luulis, tai niin se luonto olis vissiin suunnitellukin,että oisit hehkeimmilläsi, niin ootki kaksinkerroin taittuneena kivusta ja yrität vaan hengitellä syvään, että pystyisit jatkaa eteenpäin. Näihin myös ei löytynyt terveydenhuollon puolelta mitään järkeenkäypää ohjetta tai syytä. Ne nyt vaan on yleisempiä naisilla 30v.+ Ja sitten vielä 35-vuotiaana huomasin, että mulla on kuukausittain niin raivostunut olo, että meinaan lähettää koko muun perheen Timbuktuun.
Tuntui omituiselta ajatukselta, että naisten vaivat nyt vaan on tämmösiä ja ei niille oo oikein mitä tehdä. Halusin löytää parempia vastauksia ja parempia ratkaisuja näihin vaivoihin, joista itse kärsin ja joista uskon myös monen muun naisen kärsivän. Koska olin jo äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti, ja naiskehon fysiologia sillä tavalla hallussa, minun tarvitsi vain sukeltaa syvemmälle esim. hormonitietouteen. Mutta mitäs kaikkea muuta sieltä löytyikään! Se on ollut matka syvälle itseeni <3
Olen ajoittain oireeton, ja vaikka en ihan kokonaan oireeton ole, niin olen löytänyt itselleni huomattavia helpotuksia. Matka jatkuu edelleen. Tämän tarinan pointti on se, että naisten vaivat EI ole normaaleja, niille VOI AINA tehdä jotakin ja SÄ VOIT VOIDA HYVIN, vaikka sä olet kuukautiskierrollinen olento.
Haluaisitko säkin oppia lisää naishormonitoiminnasta ja siitä, miten voisit paremmin?
Terkuin Henna
naiseuden ja tanssin erityisasiantuntija
psykofyysinen fysioterapeutti ja valmentaja
kehorauhan puolestapuhuja